Liskoaivo-kirjasta löytyi oivallus, joka pisti miettimään. Tunnistin itseni kohdasta, jossa puhuttiin itsensä ”palkitsemisesta”, kun on saanut esimerkiksi kituutettua pari päivää nälkäkuurilla. Tämän jälkeen on helppo ajatella, että hyvästä työstä olen ansainnut palkinnoksi kakunpalan tai suklaapatukan. Se on kuulemma sama, kuin että olisin ajanut polkupyörällä Inarista Hankoon ja hyvän työn seurauksena joku heittäisi minut autolla Jyväskylään, jotta voin polkea viimeisen pätkän uudestaan. Eihän kyseessä silloin ole palkinto vaan rangaistus ja samaa pätee laihtumiseenkin. Ei ole mikään palkinto sortua syömään jokin herkku, kun on ensin saanut pidettyä itsensä irti niistä.
Kirjassa ei siis kielletä, etteikö sortumisia saisi joskus tapahtua tai että kaikki hyvä pitäisi kieltää itseltään vaan, että ei saa kouluttaa aivojaan ajattelemaan, että herkuttelu on PALKINTO. Juuri näin olen monesti omalla kohdallani ajatellut. Kun väsyttää tai maailma kohtelee väärin, olen nimenomaan ansainnut suklaalevyn, vaikkei edes olisi tehnyt sitä mieli! Hullua…
Jos siis sortuu dieetin aikana herkutteluun, pitää vain jatkaa siitä eteenpäin kuin mitään ei olisi tapahtunut, ei myöskään pidä syyllistää itseään tai varsinkaan ajatella, että kun nyt olen avannut tuon karkkipussin niin sama sitten syödä loputkin. Kirja myös puhuu vahvasti saman asian puolesta kuin tämän päivän lehdissäkin julkaistu uutinen maailman parhaasta ruokavaliosta. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/J%C3%A4ttil%C3%A4istutkimus+selvitti+parhaan+ruokavalion+painonhallintaan/1135261891364?ref=lahetalinkki
Parhaiten laihtuminen ja ihannepainossa pysyminen siis tapahtuu ruokavaliolla, joka sisältää runsaasti proteiinia ja matalan GI:n ruokia. (Glykeeminen indeksi (GI) mittaa kuinka nopeasti ravinnon hiilihydraatit nostavat veren glukoosipitoisuutta. Niin sanotuilla huonoilla hiilihydraateilla – valkoinen vehnäjauho, sokerit –on korkea GI. Hyvillä hiilihydraateilla, kuten täysjyväleivällä ja puurolla GI on matalampi.Lähde: HS) Eli olen ollut oikeilla jäljillä koko tämän ruokavaliomuutokseni ajan! J
Tänään leivoin lasten kanssa pipareita. Tosin poika pisteli oman osuutensa taikinasta parempiin suihin jo ennen paistamista J. Itse maistoin vain kaksi piparia (hyvin ohuiksi kaulittuja! toim.huom.) ja loput on pistetty kaappiin joulua odottamaan. Odotan huomista karkkipäivää innolla, sillä kaapissa on hieman Fazerin sinisiä konvehteja joululahjailun jäljiltä odottamassa. Tänään huomasin pohtivani varsin ristiriitaista ongelmaa: Lähikaupan mainoksessa oli Fazerin sinisiä levyjä tarjouksessa 3 kappaletta 4 eurolla. Tässä minä, jonka piti vähentää suklaansyöntiä pohdin tosissani, että pitäisikö käydä ostamassa, kun niin halvalla saa! (Siis TOSI halvalla, kun normaalihinta 1,67 e, peräti 1,01 euroa halvemmalla J) Että milloinka ne liskoaivot tajuavat, ettei meidän kaappiin osteta sitä suklaata jemmaan!!!!! MURRRR!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti