sunnuntai 7. marraskuuta 2010

OHI ON

Siis ensimmäisen viikon viimeinen päivä, ja olo on mitä mainioin. Tulee ihan sellainen tunne, etten voi olla laihtunut, kun ei tämän enempää masenna eikä ole nälkä… Huomenaamulla sitten vaakalle, sittenhän se totuus selviää.

Yhteenvetona ensimmäisestä viikostani voisin todeta, että opettelin olemaan ilman suklaata ja muita herkkuja, söin rutkasti enemmän kasviksia kuin aikaisemmin ja aloin liikkumaan. Ei kai sitä muuta tarvitakaan laihtumiseen. Myönnän, että pari kertaa mielessä on käynyt, että mikseivät tulokset jo näy?? Täytyy oikein muistuttaa itseään, että nyt on nimenomaan kyse elämäntaparemontista eikä pikalaihdutuskuureista.

Huomasin myös, että viikonloput ovat kaikkein vaikeimpia pitää itseään kurissa. Kun toinenkin aikuinen on kotona auttamassa lasten kanssa, jää niitä pieniä hetkiä enemmän, niitä hetkiä, jolloin on helppo mennä kurkistamaan kaappiin löytyisikö sieltä mitään hyvää suuhunpantavaa. Ja nurinkurista kyllä, mutta nyt kun sitä aikaa olisi enemmän esimerkiksi liikkumiseen, tuntuu että vain laiskottaa, eikä saa itsestään mitään irti. Tosin en olisi voinutkaan nyt gymstickailla, kun selkää särkee edelleen… Viikolla, kun on itse kiinni koko ajan lapsissa, oli helpompi pitää itsensä kurissa ja nuhteessa ja pakottaa ottamaan se oma hetki liikunnalle. Mitä tästä voisi päätellä? Ukko töihin viikonlopuiksi, että laihdun! J

Huominen xtravaganzan tutustumiskäynti on peruttu. Koska Jyväskylään on avattu HopLop-telmimisrata lapsille, päätimme viedä heidät sinne. Paikka aukeaa kymmeneltä ja aiomme olla oven takana silloin, koska oletan, että silloin siellä on vähiten muita lapsia eikä tarvitse olla ruuhkassa ja koska sitten Veeti ehtii myös päiväunille tarvittaessa. Ajattelin myös tarkemmin tuota xtravaganzaa, että ehkäpä käynti siellä on turhaa, sillä kuten olen sanonut, kaikki tieto minulla jo on ja ainakin ensimmäinen viikko sujui omasta mielestäni oikein hyvin itseksenikin. Onko mitään järkeä tehdä samaa ja vielä antaa siitä rahaakin jollekin?

Anyway, huomenna on ensimmäisen väliaikatiedotuksen vuoro. Jännittää niin, ettei tee ruokaakaan mieli… J

1 kommentti:

  1. Väliaikatiedotusta odotellaan! Mutta älä lannistu, jos ei ole vielä suurta muutosta, olet selvästi kuitenkin oikealla tiellä!

    VastaaPoista