Nyt sen sitten tein, varasin matkan Pariisiin 26.2.-1.3! Posket hehkuvat jännityksestä, mitenkähän tässä jaksaa odottaa? Olen viimeksi matkustanut lentokoneessa noin 8 vuotta sitten ja yksin vissiin 12 vuotta sitten, joten olo voi olla alussa melko orpo, mutta ei kai sinne Pariisiin eksy J.
Miehen kanssa käytiin vakava keskustelu matkan varaamisesta. Hän kysyi, eikö vedonlyönnistä mene pohja, jos varaan matkan jo nyt, ennen kuin olen saavuttanut tavoitteeni? Perustelin kuitenkin kantani ilmeisesti niin hyvin, että mies itse kysyi alkuviikosta, joko olen varannut matkan? Vaikka palkinto on nyt itsestään selvä, en kuitenkaan aio luovuttaa, vaan jatkan hyvin alkanutta matkaa! Tänään ostin kaupasta vehnäleseitä ja raejuustoa tuota gofatgo-kampanjaa varten. En kuitenkaan ole aivan varma, aionko noudattaa juuri tuota ruokalistaa, sillä rahka ei vain alkanut maistua minulle ilman kermavaahtoa, vaikka alussa kuinka yritin. Voi olla, että muokkaan listaa hieman välipalojen suhteen. Onneksi Jutta ei (tietääkseni) lue tätä blogia J.
Tämä päivä itsessään oli jo minulle aikamoinen nälkäpäivä. Aamulla join vain mustikkasoppaa ja sen jälkeen lähdin kauppaan lapsosten kanssa. Ulkona oli aikamoinen lumisade, ja voitte kuvitella, kuinka raskasta oli työntää/vetää suuren marketin parkkipaikalla täyttä ostoskärryä umpihangessa ja samalla raahata kahta erisuuntiin pyrkivää pikkulasta perässä J. Kotiin päästyäni ruokin lapset, pistin pienemmän päikkäreille ja isomman tietokoneelle pelaamaan pikku kakkosta ja menin ulos lumitöihin. Lunta oli niin paljon, etten ehtinyt kolaa työntää puolta metriä, kun se jo oli täynnä lunta. Sen kuorman työntäminen jo valmiiksi korkeiden lumikinosten päälle oli melkoista aherrusta ja koko hommaan upposi reilu tunti. Hiestä läpimärkänä päätin, että tänään ei tarvitse enää jumpata J.
Sisään tultuani muistin, etten ollut syönyt vielä muuta kuin sen aamuisen sopan, joten vetäisin 200 grammaa raejuustoa. Siinä sai lihakset treenin jälkeen proteiinia J. Päivän muuhun ruokalistaan kuului annos täysjyväriisiä ja hieman uncle ben-kastikkeessa olevaa broileria. Ja äsken söin vähähiilihydraattisen energiapatukan iltapalaksi. Vähän meinaa vatsa kurnia nyt, mutta en pistä suuhuni nyt mitään muuta. Tiedän, ettei tuo päivän alku ollut kovin fiksu veto, iltapäivällä haaveilin jo suklaasta, joten huomenna on syötävä hieman fiksummin. Olen kuitenkin ylpeä itsestäni, etten syönyt tuon enempää tänään. Huomenna aion mittailla tuloksia ja ilmoittaa teillekin… saa nähdä kuinka äijän käy J.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti